Virkakunta varkaissa

1900-luvun alussa historioitsijat Martti Kovero ja J. R. Danielson-Kalmari kirjoittivat Savon Karjalan läänin viranomaisten vakavista väärinkäytöksistä 1800-luvun taitteessa. Läänin ylimmät virkamiehet olivat keränneet isojako- verollepanotoimitusten varjolla asukkailta kohtuuttoman suuria maksuja sekä kantaneet verotuloja itselleen. Seudun hallinto oli joutunut alennustilaan talouselämä vaikeuksiin. Sittemmin historian professori Matti Klinge on pitänyt edellä mainittuja kuvauksia liioiteltuina. Klingen mukaan alueen väärinkäytökset oire yhteiskuntaa modernisoivien maanomistus- verouudistusten läpiviennin haasteista kaskiviljelysalueilla.
 Artikkeli analysoi oikeudenkäyntiaineistojen avulla tämän korruptioskandaalin taustoja selvitysprosessin etenemistä. uudeksi maaherraksi vuonna 1803 nimitetty Olof Wibelius sai tehtäväkseen siivota hallinto. onnistui tehtävässään, vaikka väärinkäytöksiä selvittäneet syyttäjät, tuomarit itse maaherrakin joutuivat jatkuvan häirinnän kohteiksi. Syynä omalaatuiset lojaaliussuhteet, joita erilaiset laittomat sopimukset luoneet vanhan virkakunnan asukkaiden välille. Vaasan hovioikeus tuomitsi keväällä 1806 edellisen maaherran lääninhallituksen virastojen johtajat ankariin rangaistuksiin.
 luo aiempaa kokonaisvaltaisemman kuvan kustavilaisen ajan oikeuslaitoksen keinoista mahdollisuuksista puuttua korkeiden virkamiesten vakaviin väärinkäytöksiin. Mittavan rikosvyyhden analyysi mahdollistaa kokonaistulkinnan siitä, kuinka aluehallintoon muodostunut virkamiesjohtoinen varjoyhteiskunta. Se pystynyt toimimaan vuosien keskitetyn valtiovallan ulkopuolella noudattanut omia, lakiin perustumattomia sääntöjään. Tämä yksi seuraus keskushallinnon komentosuhteiden hämärtymisestä toiminnan valvonnan heikkenemisestä kustavilaisella ajalla.